Paikallisuutiset
Tähtitaivaan pieni kuukausikatsaus 2025
Tammikuu, uudenvuoden kuukausi , ođđajagimánnu 2025
Orionin kookas ja hyvin hahmottuva tähtikuvio hallitsee nyt iltayön tähtitaivasta. Samalla Ison Hirven tähtikuvio on myös hahmoteltavissa samoihin kellonaikoihin. Plejadit eli "Nieida käreg" on sekin hyvin esillä kaamoksen "ajannäyttäjänä" osana Isoa Hirveä.
Jupiter-planeetta on edelleen hyvin näkyvissä iltataivaalla, joten sitä voi katsella vaikka kaukoputkin. Sen neljää suurinta kuuta Io, Europa, Ganymedes ja Kallisto on myös hyvä seurata, kuten Galielo Galileikin teki runsaat 400 vuotta sitten täräyttäen silloista perin uskonnollista maailmankäsitystä havainnoillaan niinkin rajusti, että hänen useimpia kirjallisia julkaisujaan katolinen kirkko piti piilossa aina 1990-luvun puolelle saakka.
Venus näkyy kuun alussa kaamoksen vielä vallitessa iltapäivällä etelälounaassa kirkkaana lähellä horisonttia, joten se näkyy hyvin iltataivaalla. Planeetta on suurimmassa itäisessä elongaatiossa 10.1., jolloin se etääntyy yli 47 asteen päähän Auringosta, joka tosin ei vielä näy Utsjoen horisontissa. Kuukauden mittaan Venuksen korkeus kasvaa ja planeetta näkyy Ylä-Lapissakin yhä paremmin.
Maa-planeetta on vuotuisella aurinkomatkallaan lähinnä Aurinkoa eli perihelissä 4.1. klo 15.28, vaikka toisinhan tuon kuvittelisi olevan. Maan ja Auringon välimatka on tuolloin 147,1 miljoonaa kilometriä. Lähimmän tähtemme Auringon näennäinen yläreuna nousee Utsjoen horisontin yläpuolelle 17.1., jolloin kaamoksen selkäkin alkaa jälleen taittua.
Mars näkyy kuukauden aikana hyvin, sillä se on oppositiossa 16.1.. Ylä-Lapin horisontissa planeetta ei laske ollenkaan, joten sen voidaan sanoa olevan tuolloin sirkumpolaarinen kohde. Opposition hetkellä Marsin ja Maan välinen etäisyys on runsaat 96 miljoonaa kilometriä ja Marsin näennäinen läpimitta 14,6, kaarisekuntia. Kuukauden kohteena on nyt Mars ja opposition aikaan se löytyy liki Kaksosten tähdistöä Pollux-tähden alapuolelta.
Saturnuskin on nähtävillä iltataivaalla. Tammikuun alussa se on illalla etelän suunnalla ja kuun lopulla se näkyy lounaassa. Venus ja Saturnus ovat 18.1. kohtalaisen lähellä toisiaan niin, että ne mahtuvat molemmat kiikarin 7 asteen näkökenttään.
Meteoreista Kvadrantidit ovat vuoden ensimmäinen ja yksi vuoden kolmesta runsaimmasta tähdenlentoparvista, jonka paras aika havainnoille lienee perjantain ja lauantain välinen yö 3./4. tammikuuta.
Mutta ehkä mielenkiintoinen seurattava on edelleen Orionin tähtikuvio sumuineen ja sen punainen jättiläistähti Betelgeuse (tähtikuviossa ylävasemmalla oleva tähti). Tähden etäisyys on viimeisimpien arvioiden mukaan noin 620 valovuotta meistä, joten silmiimme nyt tuleva valo on lähtenyt sieltä matkaan alkupuolella 1400-lukua eli on varsin ”keskiaikaista” valoa.
Toisaalta Arktista aikavaellusta sitäkin voi käydä katsomassa sekä Utsjoen luonnossa että myös netissä: Arktinen Aikavaellus – Vaellus läpi aikakausien.
Ohcejoga Utsjoen Ursa ry
Juhani Harjunharja