Lainsäädäntö yrityksen tukena – kasva, suojaudu ja menesty

Lainsäädäntö on yritystoiminnan kanssa tiiviissä vuorovaikutuksessa oleva yhteiskunnan osa-alue. Lainsäädäntö luo raamit sille, miten yritys voi toimia markkinoilla, ja toisaalta tarjoaa yrityksille keinoja myös suojautua itseensä kohdistuvilta väärinkäytöksiltä. Tässä artikkelissa kerromme, miten lainsäädännön noudattaminen turvaa yritystäsi ja miten lainsäädäntö tukee yrityksesi kasvua.

Riitojen ja sanktioiden välttäminen

Laiminlyönnillä noudattaa lainsäädännön vaatimuksia voi olla yritykselle taloudellisia seuraamuksia, minkä vuoksi lainsäädännön noudattamisen varmistaminen tulisi olla osa jokaisen yrityksen riskienhallintastrategiaa. Lainsäädännön vaatimusten rikkomisesta voi seurata pahimmillaan vuosia kestävä oikeustaistelu viranomaisten tai toisen yrityksen kanssa, joka voi häiritä merkittävästi liiketoiminnan harjoittamista ja kehittämistä.

On itsestään selvää, että lainsäädännön laiminlyönnillä tai sopimusrikkomuksilla on hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia. Siksi riskien hallinta on tärkeä osa liiketoimintasuunnitelmaa ja yritystoimintaa. Useimmiten yritysten keskinäiset riitaisuudet saattavat venyä pitkiksi oikeustaisteluiksi, jotka voivat häiritä liiketoiminnan harjoittamista ja kehittämistä.

Suomessa on sopimusvapaus, jolloin sopimuksia voidaan melko vapaasti laatia ja toteuttaa. Toisaalta sopimuksiin liittyy lainsäädännöllisiä rajoitteita. Muun muassa työsopimuksissa tulee huomioida työehtosopimukset ja muut työlainsäädäntöä koskevat määräykset. Lainsäädännölliset vaatimukset edellyttävät, että sopimusvelvoitteiden erityisesti kuluttajien kanssa tehtävissä sopimuksissa tulee olla tasapainossa, jotta osapuolten välillä säilyisi kohtuullisuus. Jos sopimus sisältää kohtuuttomia ehtoja, voi tuomioistuin kohtuullistaa niitä. Onkin siis tärkeää, että sopimukset laaditaan huolella.

Samoin lainsäädännön rikkomisesta, erityisesti tietosuoja-asetuksen (GDPR) loukkauksista voidaan määrätä huomattavia seuraamusmaksuja. Suurin Suomessa määrätty tietosuojaloukkauksesta seurannut sakko on 2,4 miljoonaa euroa. Posti ei ollut toiminnassaan noudattanut GDPR:n artiklan 6 mukaisia tietojenkäsittelyn lainmukaisuuden periaatteita. Henkilöiden tietosuoja on kuluttajille taattu perusoikeus, jota yritysten tulee kunnioittaa ja turvata toiminnassaan.

Yrityksen suojautuminen siihen kohdistuvilta väärinkäytöksiltä

Lainsäädännön noudattaminen koetaan usein organisatorisena taakkana, mutta osaltaan lainsäädäntö tarjoaa myös keinoja yrityksille suojautua mahdollisesti niihin kohdistuviin väärinkäytöksiin.

Yritykset pyrkivät suojaamaan yrityssalaisuuksiaan salassapitosopimuksin. Yrityssalaisuus on vain yrityksen omassa tiedossa olevaa luottamuksellista tietoa, joka on useimmiten luonteeltaan teknistä tai taloudellista. Vaikka sopimusta ei olisi tehty, lainsäädännöstäkin seuraa tiettyjä määräyksiä ja kieltoja koskien salassapitovelvollisuutta. Tyypillisin tilanne on se, että työntekijä työsuhteen päätyttyä anastaa tietoja kopioimalla esimerkiksi asiakaslistoja, mihin yritys voi yleensä puuttua suoraan lainsäädännön perusteella.

Myös immateriaalioikeudet, eli niin sanonut aineettomat oikeudet antavat suojaa yrityksen brändille. Koska brändi edustaa yrityksen identiteettiä, on sen suojeleminen välttämätöntä. Tavaramerkki on brändin suojelemisen ytimessä, jonka ohella myös tekijänoikeudet voivat tietyissä tilanteissa täydentää tavaramerkkiä. Mikäli on havaittavissa, että esimerkiksi yrityksen tavaramerkkiä loukataan, on tärkeää kerätä todisteita loukkauksesta, lähettää kieltokirje loukkaavan toiminnan lopettamiseksi ja tarvittaessa hakea markkinaoikeudesta määräystä kieltää loukkaava toiminta.

Lisäksi kilpailuoikeuden säännökset suovat tietynlaista suojaa, etenkin pienimmille yrityksille, jotka kilpailevat alansa jättien kanssa. Haasteita kohdataan usein suuryritysten savustaessa pienempiä kilpailijoitaan pois markkinoilta alihinnoittelulla tai pakottamalla muutoin epäedullisiin sopimusehtoihin. Kilpailuoikeuden periaatteet varmistavat, että kilpailu pysyy avoimena ja reiluna, jolloin yritykset voivat keskittyä innovaatioihin ja tuotekehitykseen. Tällöin kilpailijoiden epärehelliseltä toiminnalta suojautuminen ei vie kohtuuttoman paljon yrityksen resursseja.

Lainsäädäntö liiketoiminnan kasvun tukena

Lainsäädäntö luo myös perustan yritysten kansainvälistymiselle tarjoten selkeitä sääntöjä siitä, miten ja millä perustein tavaroita ja palveluita voi myydä eteenpäin muuallakin kuin kotimaassa. Näiden avulla yritykset voivat laajentua ja vahvistamaan kilpailuasemaansa globaalisti.

Yrityksen laajentuessa kansainvälisille markkinoille, on tärkeää huomioida alueelliset erot lainsäädännössä, esimerkiksi verotuksen suhteen. Lainsäädännössä on myös asetettu tarkat säännöt siitä, minkä maan lainsäädäntöä sovelletaan esimerkiksi kansainvälisissä riitatilanteissa, jolloin lainsäädäntö vähentää soveltuvaa lakiin liittyviä epäselvyyksiä.

EU:n sisäisillä markkinoilla lainsäädäntöä on pyritty harmonisoimaan tietyillä aloilla, jotta liiketoiminta olisi mahdollisimman sujuvaa ja yhtenäistä. Harmonisoinnilla eri EU-maiden lainsäädäntöä on saatettu yhä enemmän toistensa kaltaisiksi, jolloin kansallisten lakien väliset eroavaisuudet aiheuttavat vähemmän häiriötä liiketoiminnassa. Lisäksi tavaroiden, palveluiden, pääoman ja työvoiman vapaasta liikkuvuudesta on hyötyä yrityksen toiminnan kannalta, kun kaupankäynnille ei ole esteitä.

Maineen vahvistaminen ja luottamuksen saavuttaminen

Yrityksen hyvä maine ja siihen kohdistuva luottamus ovat keskeisiä tekijöitä sen pitkän aikavälin menestyksen kannalta. Maine rakentuu yrityksen toimintatavoista, asiakaskokemuksista ja siitä, miten yritys toimii suhteessa sidosryhmiinsä, kuten asiakkaisiin, työntekijöihin, sijoittajiin ja muuhun yhteiskuntaan.

Eettisesti ja lainsäädännön rajoissa toimiva yritys houkuttelee liikekumppaneita ja sijoitta, sillä se tarjoaa ennen kaikkea turvallisen investointikohteen ja luotettavan kumppanin. Lisäksi työntekijät on myös helpompi sitouttaa yritykseen, joka toimii vastuullisesti markkinoilla.

Yritysten yhteiskuntavastuu

Yritysten yhteiskuntavastuulla (eng. corporate social responsibility tai CSR) viitataan kestävän kehityksen edistämiseen yrityksissä ja yritysten kantamaa ekologista, sosiaalista ja taloudellista vastuuta ympäröivään yhteiskuntaan nähden. Yrityksen yhteiskuntavastuu on pitkälti perustunut vapaaehtoisiin toimiin, mutta lainsäädännön kehittyessä, yrityksille on kasvavissa määrin asetettu muun muassa läpinäkyvyys- ja raportointivelvoitteita.

Esimerkiksi EU:n asettama yrityksen kestävän kehityksen raportointidirektiiviä (CSRD) tulee soveltaa yli 1000 työntekijän yrityksiin, joilla on todennäköisesti suurimmat vaikutukset niiden sidosryhmiin ja muuhun ympäristöön. Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden raportointia koskevaa lainsäädäntöä ollaan kehittämässä siihen suuntaan, että myös pienempien yritysten tulisi raportoida oman liiketoiminnan vaikutuksia.

Ammattilaisen apuun turvautuminen on kuin vakuutuksen ottaminen: aina toivotaan, ettei sitä tarvita, mutta hädän hetkellä siitä on suuri apu

Lainsäädäntö ei ole vain keino riskien hallintaan, mutta myös työkalu yrityksen kasvuun ja liiketoiminnan kehittämiseen. Juridisten riskien hallinta mahdollistaa yrityksen pitkäjänteistä kehittymistä ja vahvistaa kilpailukykyä.

Vaikka lainsäädännön muutokset ja vaatimukset usein aiheuttavat organisatorista taakkaa, tulee siihen kiinnittää erityistä huomiota, mikäli yritys haluaa menestyä nykypäivän dynaamisessa liiketoimintaympäristössä. Liikejuridiikkaan erikoistunut asianajotoimisto pystyy tarjoamaan tukea ja apua yrityksiä haastavissa asioissa ja kysymyksissä.

Kun yritys toimii lainsäädännön asettamissa rajoissa ja ennakoi mahdolliset haasteet, se luo itselleen turvallisen toimintaympäristön, joka edistää sekä liiketoiminnan vakautta, että luottamusta sidosryhmien keskuudessa.