Hyvän elämän rakennuspalikat: Yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys ja kestävä kasvu

Inarin kuntastrategian ytimessä on kunnianhimoinen mutta selkeä tavoite: tarjota jokaiselle kuntalaiselle mahdollisuus hyvään elämään.

Hyvä elämä ja sosiaalisesti kestävä kasvu ovat Inarin kuntastrategian keskeisiä teemoja, jotka muodostavat perustan kuntalaisten hyvinvoinnille ja yhteisön kehitykselle. Nämä tavoitteet näkyvät inarilaisten arjessa monin konkreettisin tavoin.

Inarin kunnan sivistysjohtaja Ilkka Korhosen mukaan kaiken lähtökohtana on, että kunnan kasvu tapahtuu tasapainoisesti, jotta paikallisten tarpeet ja esimerkiksi matkailun kasvu saadaan yhdistettyä kestävällä tavalla.

– Kasvun pitää olla hyväksyttävissä niin kuntalaisten kuin ympäristön näkökulmasta. On tärkeää keskustella yhdessä, kuinka paljon haluamme kasvaa ja mihin suuntaan, hän toteaa.

Inarissa tämä kysymys on erityisen ajankohtainen, sillä kunta on harvaan asuttu ja kylien tarpeet vaihtelevat suuresti. Saariselän matkailukeskittymässä matkailijoiden jatkuva läsnäolo on jo osa arkea, kun taas pienemmissä kylissä halutaan pysyä rauhassa kasvavilta matkailijavirroilta.

Toimivat palvelut arjen tukena

Kunnan tarjoamat peruspalvelut ovat yksi tärkeimmistä hyvän elämän kivijaloista, ja niiden toimivuuteen panostetaan jatkuvasti. Vahvalla ja saavutettavalla peruspalveluverkostolla halutaan tukea erityisesti lasten, nuorten ja ikäihmisten hyvinvointia.

Inarin kunta on viime vuosina tehnyt merkittäviä taloudellisia panostuksia uusien koulukeskusten rakentamiseen Ivaloon ja Inariin, mikä on edistänyt oppilaiden ja henkilökunnan hyvinvointia ja viihtyvyyttä.

Sijoittamalla koulut ja päiväkodit toistensa läheisyyteen halutaan helpottaa lapsiperheiden arkea.

– Kun päiväkoti sijaitsee koulun pihassa, vanhempien ei tarvitse kulkea ympäri kylää viemässä lapsiaan eri paikkoihin. Tämä säästää vanhempien aikaa ja tekee arjesta sujuvampaa, Korhonen toteaa.

Ikäihmisille kunta tarjoaa mahdollisuuksia elämänlaadun ylläpitoon muun muassa kulttuuri- ja liikuntapalveluiden kautta. Kunta myös tekee tiivistä yhteistyötä Lapin hyvinvointialueen kanssa varmistaakseen sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden myös tulevaisuudessa.

Yhteisöllisyys kantaa pitkälle

Kuntastrategia painottaa myös kylien elinvoiman ylläpitämistä ja yhteisöllisyyden vahvistamista. Tämä näkyy käytännön toimissa, kuten kyläiltojen ja kuntalaiskyselyjen järjestämisessä. Näiden avulla kunta kuulee kyläläisten tarpeet ja pystyy kohdentamaan resursseja paremmin.

– Esimerkiksi kyläilloissa kyläläiset pääsevät kertomaan suoraan, mitä he kaipaavat ja voimme yhdessä miettiä ratkaisuja, Korhonen sanoo.

Kylien yhteisissä tiloissa järjestetyt turvallisuusillat ja kansalaisopiston kurssit tarjoavat sekä hyötyä että yhteistä tekemistä kyläläisille. Tavoitteena on, että kyläläisillä olisi keskustaajaman asukkaiden tavoin mahdollisuus osallistua yhteisöllisyyden tuntua vahvistavaan omaehtoiseen toimintaan.

Yhteisöllisyyttä edistetään myös Monitoimitalo Kuulaassa sijaitsevassa osallisuuskeskuksessa, joka on kaikille avoin kohtaamis- ja tapahtumapaikka. Osallisuuskeskuksen toimintaa kehitetään edelleen yhteistyössä eri sidosryhmien, kuten yhdistysten kanssa.

– Toivomme, että ihmiset tutustuvat paikkaan ja osallistuvat myös toiminnan kehittämiseen esimerkiksi tekemällä ehdotuksia erilaisista tapahtumista ja ryhmätoiminnasta, jotka edistävät hyvinvointia, sivistysjohtaja toteaa.

Haasteista ratkaisuihin

Hyvän elämän toteuttamisessa on myös omat haasteensa. Pitkät välimatkat ja pieni asukasmäärä vaativat kunnalta luovia ratkaisuja. Esimerkiksi harrastusten järjestäminen tasapuolisesti kaikille lapsille ja nuorille ei ole yksinkertaista, sillä kuljetukset ja aikataulut vaativat suunnittelua ja yhteistyötä.

– Meillä on pyritty tarjoamaan harrastuksia heti koulupäivän jälkeen, mutta paljon jää myös perheiden vastuulle. Vanhempien yhteiskuljetukset voisivat olla yksi ratkaisu, jotta lapset pääsevät harrastuksiinsa, Korhonen pohtii.

Hänen mukaansa kunnalla on tärkeä rooli myös sellaisten kuljetusratkaisujen kehittämisessä, joita harvaanasutussa kunnassa ei ole mahdollista tarjota markkinavetoisesti.

– Meidän pitää miettiä, miten järjestämme järkeviä liikenneyhteyksiä, jotka palvelevat asukkaita ja vaikkapa sesonkityöntekijöitä, joilla ei ole omaa autoa. Voisimmeko esimerkiksi yhdistää koulukuljetuksia muihin kuljetustarpeisiin.

Mittarit ja jatkuva kehitys

Hyvinvoinnin toteutumista seurataan kunnassa konkreettisilla mittareilla. Esimerkiksi kouluterveyskyselyt kertovat lasten ja nuorten hyvinvoinnista, ja kuntalaiskyselyillä mitataan tyytyväisyyttä palveluihin. Näiden avulla kunta pystyy muokkaamaan kehitystoimia tarpeen mukaan.

– Tavoitteenamme on, että jokainen inarilainen voi tuntea olevansa osa yhteisöä, jossa elämänlaatu ja hyvinvointi ovat etusijalla, sivistysjohtaja Ilkka Korhonen summaa.